Suurimmalla osalla oma asunto on suurin omaisuuserä ja kukapa ei haluaisi omaisuudestaan huolehtia. Omakotitalossa asuvalla on oma tupa ja oma lupa ja omistaja itse päättää ja kantaa vastuunsa päätöksestä ja ottaa omat riskinsä. Taloyhtiössä tilanne on toinen; vastuunkantajia on niin monta kuin on omistajia, mutta riskinottajiakin on yhtä monta. Osa haluaa kaikin keinoin pitää vastikkeen alhaisena ja asua siinä hetkessä mahdollisimman halvalla, kun taas toinen omistaja haluaa pitää paikat kunnossa ja huolehtii siitä, että rakennuksen arvo ja käytettävyys säilyvät.
Avainasemassa on talouden pitkäjänteinen suunnitelmallisuus. Siihen kuuluu tietoisuus rakennusten kunnosta, tulevista remonttitarpeista ja rohkeus tehdä päätöksiä. Päätöksenteko taas edellyttää tietoa ja vaihtoehtojen punnitsemista. On hyvä, jos rakennuksista on tehty pitkän aikavälin korjaustarveselvitys, kosteiden tilojen tarkasteluineen. Kun nämä on tehty ja päivitetty, budjettien ja laskelmien laatiminen on helpompaa. Talouden suunnittelu kannattaa tehdä vähintään viideksi tulevaksi vuodeksi, mieluiten tätäkin pidemmäksi ajanjaksoksi. Näin myös omistajat voivat suunnitella oman taloutensa kehityksen.
Yhtiön ei lähtökohtaisesti kannata kerätä tarpeettoman isoja kassavaroja, mutta mikäli edessä on peruskorjauksia tai remonttisuunnitelmia, voi olla mielekästä, että ainakin suunnitteluun on kassassa riittävät varat. Usein parin kolmen kuukauden vastiketta vastaava määrä riittää selviytymään pienistä, yllättävistä rikkoutumisista, mutta voi olla hyödyllistä kerätä vähän puskuria tulevaan.
Hyvä hallitus on avainasemassa toimintojen suunnittelussa. Joissakin taloyhtiöissä on pohdittu asiaa jopa strategiatasolle saakka. Tärkeintä on, että hallitus tekee realistisen talousarvion, jossa on huomioitu vastikkeiden lisäksi se, että käyttökorvaukset todella kattavat asiasta aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan. Eli että veden käyttäjä maksaa veden kulutuksensa eikä sitä subventoida hoitovastikkeesta. On myös tärkeää, että vuosittaiset kulut on oikein ja mahdollisimman täsmällisesti arvioitu. Mielellään hieman yläkanttiin, kuin riskejä ottaen. Tärkeää on, että palveluntuottajia myös kilpailutetaan aika-ajoin. Ei siis voi tuudittautua ajatukseen, että mikään ei muutu ja että kopioitaisiin vaan edellisen vuoden luvut.
Myös korjauksiin tulee varautua. Mitä paremmin hallitus kykenee ennakoimaan ja arvioimaan korjaustarpeet, sitä helpompi osakkaan on suunnitella omaa talouttaan. Kaikkia ei aina voi toteuttaa kassavaroin, useinmiten ei voi ja jonkun talous on paremmalla ”tolalla” ja yhtiö saattaa saada hankeosuussuorituksia ja näin laina-osuuksia jää vain osan omistajista maksettavaksi. Lainaa ei aina ole edes kovin helppoa saada. Hyvin suunniteltu talous ja tilinpito edesauttavat kuitenkin lainan saamista. Pankit arvostavat hyvää kiinteistönpitoa ja vahvaa taloutta. Ja mikäli haluaa luopua omistuksestaan, hyvin hoidettu ja vahvan talouden omaavasta yhtiöstä asunnon myyminen on usein helpompaa, kuin heikossa hapessa olevan taloyhtiön asunnon myyminen.
Hyvä isännöitsijä on hallituksen tuki ja turva, mutta myös ”työrukkanen”, joka osaa neuvoa ja ohjeistaa, tehdä taustaselvityksiä ja valmistelua sekä tehdä ehdotuksia hallitukselle. Hallitus valmistelee ja esittää asiat omistajille yhtiökokouksessa. Omistajat paitsi valitsevat hallituksen, myös päättävät, miten yhtiössä toimitaan yhtiökokouksessa, johon on kovin tärkeä osallistua. Tämän jälkeen hallitus saa toimeenpanna päätetyt asiat.
Jos siis mieluummin varautuisit ja osallistuisit, etkä jäisi odottamaan, että on pakko reagoida!